Puhutaanko Turtleseista?

11.jpg

El Copero (Espanja; 5,49 €) on klassikko niin vähän kuin Some Like It Hot. Yhtäläisyydet eivät jää tähän. Minulla on nimittäin nyt jalkovälissä sekä Marilyn Monroen kuvia että El Coperoa.

En oikein käsitä, miksi Coperoa ei ole arvosteltu aiemmin. El Copero on hintaluokkansa kirkkainta kärkeä. Se on vähän niin kuin magnetismin mestarin Magneton seikkailut. Molemmista on yhtä vaikea keksiä pahaa sanottavaa. Täytyy kyllä myöntää, että aika on hieman kullannut muistoja, mitä tulee El Coperon makuun. Ei se ehkä ihan vuosikertaviinien tasoa ole, mutta toistaalta onhan 2005 vuosikerta siinä missä muutkin. Mutta miksi El Coperoa ylipäätään ostetaan? Tietenkin pullon takia.

El Coperossa on näyttävin pullo, mitä alle kuuden euron punaviinit tarjoavat. Kultainen metalliverkko ja tyylikäs muotoilu ovat vastustamaton yhdistelmä. Melkein yhtä vastustamaton kuin se amatsooninainen, jota muuan Jaska Pantteri jäi lämppäämään tupareissa, joista itse luikin junaan kaadettuani kiitettävän määrän Petit Cog Rougea valkoiselle matolle. Tilanteesta teki kiusallisen nimenomaan se, etten ollut tavannut tupareiden emäntää koskaan aiemmin. Enkä varmaan ihan heti tapaa uudestaan.

Junassa miekkailu on elämys. Valitettavasti en päässyt käyttämään oikeaa miekkaa, mutta muovisellakin tunsin olevani miehisyyteni huipulla. Kokoomuslaisessa Suomessa tämäkään ei varmaan ole kohta enää mahdollista. Kallion Seurahuoneenkin miestenvessasta oli hajonnut kaksi pisuaaria vaalituloksen tultua julki, ja epäilenpä, että kun hallitus viimein muodostetaan, viimeinenkin pisuaari hajoaa.

Toista se olisi, jos Magneto olisi valittu eduskuntaan. Ja hallitukseen. Ei siinä olisi paljon jyrkikataisilla ja mattivanhasilla vastaan väittämistä, jos magnetismin mestari istuisi ministeriaitiossa. Mieluiten ehkä puolustusministerin paikalla. Eipä tarvitsisi hankkia mitään panssarivaunuja, suihkuhävittäjiä tai kouluttaa Foot-klaania, koska Magneto voisi hoitaa hommat itse. Tulisiko teille muka vieraan valtion edustajana mieleenkään hyökätä magnetismin mestaria vastaan? Niinpä, niinpä. Silloin säästyisi nekin puolustusmäärärahat, jotka voisi käyttää vaikka Merihaan peruskorjaukseen.

Puhutaanko Turtleseista? Tämä lause kävi monesti huulilla myös aiemmin mainituissa tupareissa. Täytyy myöntää, että pari kuukautta takaperin väitin harhaisesti, että Splinter (suom. Tikku eikä mikään hinttari-Särö) olisi mutatoitunut Hamato Yoshista, vaikka alunperin sarjakuvissa homma meni niin, että Hamato Yoshi oli Splinterin isäntä, jolta mutanttiaineille altistunut Splinter-rotta oppi ninjutsun. Kyllä siinä oli melkeinpä sivullisetkin vaarassa, kun aikuiset miehet väittelivät näinkin vakavasta asiasta. Fyysinen kontakti vältettiin kuin vältettiinkin.

Katsoin eilen viisi ensimmäistä jaksoa animoitua Turtles-sarjaa vuodelta 1987. Alunperinhän sarja tehtiin vain viisiosaiseksi minisarjaksi, mutta suosion oltua huikea sitä tehtiin monen monta kautta, yhteensä 105 jaksoa. Tässäpä siis varsin hyvä idea viettää joku viikonloppu alle kuuden euron punaviinien tahdittamana. Täytyy tosin todeta, että vaikka ekoissa jaksoissa huippuhetkensä onkin, niin mukaan on mahtunut aika huonoa kamaa. Näistä viidestä jaksosta yleisesti pidetään parhaana käsittääkseni neljättä jaksoa, joka ei kuitenkaan omaan krapulaiseen makuuni hirveästi iskenyt. Neutriinot olivat typerä idea. Jos Steve Rogers alias Kapteeni Amerikka olisi vielä hengissä, hän näyttäisi sellaisille pikkuhinttareille, ettei kenellä tahansa Dimension X:stä tulevalla kaiffarilla ole oikeutta näyttää siloposkihinttarin naamaansa Amerikan Yhdysvaltojen maaperällä!

El Copero. Siinä vasta ystävä. Tosiystävän tunnistaa siitä, että hänen kanssaan viihtyy melkeinpä milloin tahansa. Olen lyhyen elämäni aikana viettänyt niin paljon aikaa El Coperon kanssa, etten usko, että hänestä paljastuu enää sietämättömiä puolia. Vaikka El Copero onkin hieman mehumainen jantteri, niin hänessä ei ole havaittavissa lainkaan samanlaista katkeruutta kuin monissa tovereissaan. El Copero on hyvä jätkä. Magneto on hyvä jätkä. Steve Rogers oli hyvä jätkä. Jyrki Katainen ei ollut eikä ole.

4/5

Mainokset
Published in: on 2.4. 2007 at 19:07  Comments (2)  

The URI to TrackBack this entry is: https://allekuuden.wordpress.com/2007/04/02/puhutaanko-turtleseista/trackback/

RSS feed for comments on this post.

2 kommenttiaJätä kommentti

  1. Tämän arvostelun sisällöllä varmistin juuri sen, ettei tätä blogia tule lukemaan jatkossa yksikään naispuolinen henkilö.

  2. Ilmoittaudun naispuoliseksi lukijaksi! Hienoa työtä, ja ihana huomata, että joku muukin arvostaa kossua kuin kossua kuuluu arvostaa!

    Keep on drinking!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: